Hyvä pointti, se taitaa tulla OECD:n määritelmästä. Yliopiston tiedotteesta: "Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään."
Niinpä! Eikä meillä ole tapana odottaa ysiluokkalaisilta yhteiskunnassa selviämistä, vaikka olisi kuinkta taitava ikäisekseen. Ja sitten tehdään tuollainen kauhisteleva otsikko, että ysiluokkalaiset eivät pärjää yhteiskunnassa. 🙄
Joo, tässä on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat ristiin. Tässä puutuin vain tuohon journalistiseen diskurssiin yhteiskunnassa selviämisestä, mutta itse ilmiö on toki monella tapaa merkityksellinen. Ja tuo syrjintä, kiusaaminen ja ulkopuolisuus on kaikkein pahinta.
Toki tuossa oli vertailu nimenomaan äidinkielisiin, joiden taitotaso on laskenut mutta silti edelleen ei-äidinkielisiä edellä. Mutta eivät kyllä äidinkielisetkään yhteiskunnassa selviä ysiluokalta päästyään, miksi alaikäisten kohdalla edes puhutaan sellaisesta?
Jatkan vielä tästä aiheesta, koska. No voi nyt helkatti, missä vaiheessa me ollaan alettu vaatia 15-vuotiailta peruskoulun päättäviltä yhteiskunnassa pärjäämisen taitoja ylipäätään? Eiköhän me kaikki olla siinä vaiheessa oltu aivan avuttomia toimimaan yhteiskunnassa itsenäisesti. 🙄
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäävät lukutaidossa ja matematiikassa edelleen kantaväestöä heikommin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla osaaminen oli heikointa.
Soten uudistaminen jää torsoksi niin kauan kuin työterveyteen ei kosketa Ja sen uudistaminen on tällä väestökehityksellä vääjäämättä edessä, ellei haluta luokkayhteiskuntaa, jossa (köyhät) eläkeläiset ja työttömät ovat sairaita www.hs.fi/mielipide/ar...
Kalliisti koulutetut lääkärit ajettiin Suomen terveysjärjestelmässä tyhjäkäynnille.
KARVIn raportista: Koulunkäyntiaika selittää osaamista kaikkein vahvimmin. - Koko perusopetuksen aika Suomessa > B2-taitotaso - Koulunkäyntiaika oli 6–8 vuotta > B1.2 - Koulunkäyntiaika 1–2 vuotta > 46 prosenttia jäi A-tasolle.
Meillä on toisen asteen valmistava opetus ja on aikuisten perusopetus. Tiedetään kuitenkin, että ne maahanmuuttotaustaiset oppilaat, jotka muuttavat Suomeen jo alle kouluikäisinä, saavuttavat perusopetuksen loppuun mennessä yleensä hyvän suomen taidon, jolla pärjää jatko-opinnoissa.
Haluaisin nyt vielä vähän suhteuttaa tätä tietoa kontekstiin. On aika luonnollista, että jos lapsi muuttaa uuteen maahan kesken peruskoulun, ei ehdi oppia kieltä ja uusia sisältöjä vielä kovin hyvin peruskoulun aikana. Annetaan heille aikaa, meillä on peruskoulun jälkeenkin opetusta.
Tutkimuksen mukaan syy maahanmuuttajataustaisten heikompaan oppimistasoon löytyy kielitaidosta ja sosioekonomisesta asemasta.