Mitään em. syistä luontomme pahoinvoinnin suhteen ei voi rajata pelkästään nykyisen eduskunnan syyksi. Sillä on juurensa vähintään 50-luvulla. Vaikka nykyinen tekeekin parhaansa sen pahentamiseksi.
Ongelma on siinä, että ehkä 10 % ihmisistä tajuaa symboliikan, 5 % ei arvosta sittenkään ja 90 % menee varsinainen idea täysin ohitse. Näkevät vain pylväät eivätkä tajua vertauskuvaa luonnontilaan. Valitettavasti en luota kansamme hoksottimiin juuri lainkaan.
Ja tiedoksi. Taidetta arvostavana ihmisenä en pidä taideteosten pilaamisesta (ml. eduskunta), mutta Elokapinan vertaaminen terroristeihin on mautonta. Kenen henkeä he ovat uhanneet? Puolet maailmasta palaa, puolet tulvii. Se on oikea ongelma. Jos eduskunta tekisi oman osansa sen ratkaisemiseksi.
PL 20 § mukaan vastuu luonnosta kuuluu kaikille. Miten eduskunta kantaa vastuunsa pilatusta Itämerestä, luontokadosta, salametsästyksestä jne? Ovatko sanktiot tiukat ja lait myös? Jos olisivat, niin en usko, että Elokapinaa olisi koskaan syntynyt. Vastarintaliike syntyy aina moraalisen tyhjiöön.
Se on kieltämättä outoa. Tutkitaan, mutta ei haluta hyödyntää saatua tietoa. En ymmärrä. Poliittiset intressit ajavat tieteellisten tulosten edelle. Niin se valitettavasti näyttää menevän.
Säätiöt ovat kieltämättä nykyaikana renessanssiajattelun viimeinen linnake tehokkuusajattelun erämaassa. Ne eivät heti tulleet mieleeni. Isolla rahalla viittasin lähinnä valtion ja isojen yritysten investointirahoituksiin.
1990-luvun lamassa pankkeja pelastettiin, ihmisiä ei. Vedottiin vain talouden selviytymiseen. Miten sama kaiku kuuluu taas hallituksen taholta? Inhimillisyys puuttuu. Onko talous ihmistä vai ihminen taloutta varten?
Kiitos. Tuo kuluerä vs resurssi oli juuri se näkökulma, jota tarvitsin. Nykyään kaikkialla hoetaan vain, mitä julkinen sektori meille maksaa, eikä sitä, mitä arvoa ja pääomaa se yhteiskunnalle tuottaa.
Suomen poliittinen päätöksenteko on vaalirahoittajakeskeistä. Harvoin ajetaan koko maan etua. Yleensä voittajia ovat rahakkaimmat lobbarit. Politiikastamme puuttu visio koko maan edusta eikä SWOT-analyysejä päätösten pitkäaikaisseurauksista esim. sosiaali- kulttuuri tai luontopuolen suhteen tehdä.
Ja tämä ei todellakaan tarkoita, että itse toivoisin asioiden olevan tällä mallilla. Jos toivoisin, olisin valinnut ihan toisen ammatin.